isomummo

joopa joo.. tulipa kylään sitten eilen amirin mummi. Jäi yöksi, lauantaina itseasiassa lähtee vasta :)

Kiva kun on seuraa.. Viimepäiviä eii mitään tapahtunu. Ei sit m-i-t-ä-ä-n. Tyhjää täynnä koko viikko.
Tänään kuitenkin on jotain menoa, nimittäin jennan kanssa pois arjesta :) myös kaupoissa ois kiva käydä :p

kirjottelen tänne nyt vaan lyhyesti, koska mul ei yksinkertasesti oo kerrottavaa :D

kuvia muutama...

kuvia myös niistä mun kirppislöydöistä :))

sori toi ylin kuva oli kääntyny.. en osannu kääntäää :D

Paistaa se aurinko risukasaankin

JES!!! Vihdoin, vihdoin oon saanu sen mitä halusin: mokoma suhteiden rikkoja on lähtenyt meidän elämästä. Amir oli suuttunu sille, ku se oli menny puhuu mulle kuvakkeessa amirin seläntakana kaikkee, et "älä kerro amirille et puhun sulle ku se kiels puhumasta" noh, mähä kerroin..Tosin, ei ollu tarkotus tehä niin, mut ku amir kysy multa, että mitä ollaan puhuttu, niin en nähny hyvää syytä valehdellakkaan.

Ollaan vihdoin hyvässä sopusoinnussa amirin kanssa *kop kop* ja meillä menee melko hyvin. Oltiin tossa eilen amirin vanhemmilla yökylässä, ja tultiin siis tänään kotiin. Kirppisreissulla tänään löyty Vilan farkut, joista en ottanu kuvaa, mutta siis perus tummansiniset pöksyt. Ja... ihania suitsukkeita. sit viel Jamalille yöpuku. Näistäkään ei oo kuvia :(

Kävin myös amirin äidin ja lasten kans cittarissa ruokaostoksilla, ja vietiin amirille evästä töihin.
Mulla on niin hyvä mieli nyt. Tuntuu ku solmut ois auennu sen muikkelin takia :) Se jätti meidät rauhaan! Ainakin toistaiseksi. Tänään ei kuulemma sanonut amirille edes "moi". Amir vaan oli kattonut sitä murhaavasti. Hyvä niin ;) !! Innosta pinkeänä mä sitte päätin siivota amirin vanhemmilla, kun porukka veti päikkäreitä, ja amir pelas tietokoneella. Olohuone kondikseen, samoin meidän huone (: Amirin äiti oli hämmästyksestä iloinen kun sain niin hyvää jälkeä kuulemma. " Mitä täällä on tapahtunut? Ihan ku uus kämppä!" Noin se sano :)

Huomenna mulla on taas tavallista tavallisempi arkipäivä, kun amir menee 9:00 töihin ja mä jään muksujen kans kotiin. Vesisateet viimepäivinä ei oo houkutellu meitä ulos. Tosin Adam tykkäs olla isovanhempien takapihalla, vaikka pientä sateenpoikastakin tais olla ilmassa. Noh, kumpparit ja lämmin takki päällä, ja kyllä kelpaa! :)

Perjantaina...Sillon räjähtää! Mun ja Jennan ns. viimeinen yhteinen ilta. Jennalla alkaa viikonlopputyöt, ja seuraavan kerran päästään toistemme seuraan vasta ties millo :( No mut...Perjantaina tosiaan aijotaan ottaa ilo irti :) Ilta lähtee käyntiin Jennalla mansikkaskumpalla, ja ilta jatkuu siitä jossain Keravalla luultavasti. Tuskin me koko iltaa Jennalla ollaan. Mut keravalla kuitenki jokatapauksessa (: 


Vaikka viimeyöt ollaan jouduttu heräämään ihan liian paljon Jamalin ja Adamin takia, niin mieli on kuitenkin hyvä. Johtunee myös varmaan äskeisestä tunninmittaisesta suihkusta, jonka päätin ottaa rentoutumismielessä silläaikaa, kun amir kattoo kummeleita (ja kummelit on turha ohjelma!!!!) Oli ihana vaan rentoutua suihkussa. Ei mikään kiire mihinkään. Lapset nukkuu. Pestyäni itseni mahdollisimman tarkasti (kerrankin), olo oli ihana. Raikas ja puhdas. Iltapalaa ei tee mieli. Johtunee ennen suihkua syömistämme mustekalarenkaista, rasvasista sellaisista. Kallista herkkua.


Onko teillä ideoita huomiselle päivälle? Mitä voisin tehdä jos sataa? Entä jos aurinko paistaa? :)


Loppuun vielä muutama kuva itsestäni tietysti!!!!!!!!

Rentouttavaa illanjatkoa!

<3:lla Johanna

Kohti parempaa(ko)?

Saatiin puhuttua Amirin kanssa jotenkuten. Luulin et amir oli iskeny jonku tytön, ja niinhän se tavallaan oliki, mut amir ei kuulemma oikeesti halunnu niin tehä.. Tyttö yrittää edelleen amiria. Taitaa tyttörukka 17v. saada vähän potkua persuksille jos multa kysytään. Mun silmille ei hypitä. Oon ennenki joutunu tyttöjä Amirin kimpusta häätämään, hyvällä ja pahalla, joten yks muikkeli sinne tänne...Toisen omaan ei kosketa, niinhän jo sanoin. Oli lähetelly amirille kuvakkeeseenki jonku biisin "miksi naiset rakastuvat renttuihin" selvää flirttiä, eikö? Aika pommin laitoin sille takas, itseasias pariki pommia.. uskaltaakohan vielä tulla meidän reviirille, katellaa :D

Mä en aijo tuhlata aikaani yhen pikkutytön asioita puidessa, joten nyt kerron meidän elämästä:

Meillä kävi tänään vieras :) Vieras on Adamin kummitäti :) Höpöteltiin meillä, juotiin kahvit ja syötiin keksejä, pari tuntia, ehkä...hurahti nopeasti :) Ollaan siivottu koko perheen voimin, syöty italianpataa ja yritetty olla ihmisiksi toisiamme kohtaan :) Ollaan jo aika hyvä siinä :)

Kuvia tältä illalta vielä, Adamista enimmäkseen :)

Näissä kuvissa epätoivoisesti yritin kuvata mun illan kampausta :D noh.. nyt kuitenkin lapsosia<3

Meidän anselmi kuulkaas rakastaa sydämensä kyllyydestä saippuakuplia..Ja saippuaa yleensäkin.

Anselmi on siis Adamin lempinimi..eikä oo ainoo.. (Aatu, anselmi, apina, aatami, atam, nuppu, nuppunen, neponen, wenq, luppana, vauva, vauvanen, jne...) paljon on noita.. ja osaa ette ymmärräkkään, mut pääasia et me ymmärretään :)

Jamalilla sen sijaan myös joitain lempparinimiä: Nupuli, nunpuli, nuppu, nupsu, Jamsa, jamppa, namunen, namu, muru, murmeli, pyllykkä ja pupuli :D

Naurakaa vaan :D Aina tulee uusia nimiä, kun yrittää toiselle kertoa miten ihanan rakas se on<3

Huomen ois Amirilla jälleen työpäivä. Mä en oo enää yhtä ilosella mielellä amirin töihin lähdöstä..Mua ahdistaa ja suututtaa. Siel on se pikkuflirtti. Hitto et löisin päähän sitä jos kävelis vastaan. Oon lapselline  joo tiedän, mut ku hitto ku pitää hyppii silmille ku tarpeeks jo stressii kaikesta!! Hemmetti!!!!

Ja sataa vettä. Satanu jo KAUAN. Ihanaa ettei mun tarvii kävellä tuol. Adam tosin juoksee jo pitkin seiniä (kirjaimellisesti) kun ei ulos pääse...AAAAARRRRRRRRGGGGGGGHHH!!!!

Mä lähen nyt iltapalalle, johan täs on jo rupateltu, ja teidän iltaa piristelty :D Moikkamoi ja AURINKOISTA syksyä (jota tuskin enää näemme.......)

Salailua ja valheita

Meidän perhe on rikki. Tuhottu, mäiskitty maahan. Kuolleenakin ammuttu ja hirtetty, poltettu.

"Se teki sen taas" mä ajattelin kun sain kuulla/tietää mitä amir oli menny tekee. Työpaikalla oli ollut tyttö/nainen, joka sit oli saanu amirin ihastumaan itteensä. En paljasta miten sain tietää tästä, mutta amir ei myönnä MITÄÄN. Tän tytöntyllerön otin puhutteluun, ja tais mennä jakeluun tälle friidulle, ettei toisten omaan kosketa. Meillä on sentään (oli) perhe. Kaks lasta kaikenlisäks. Eikä tää oo eka kerta, ehkä sadas.

Mitä teen? 3-vuoden seurustelujakson päätteeksi mulla katkeaa pinna. Mun stressitasio meni yli taivaiden. Mun voimat on loppu, kulutettu. En tiedä mitä teen. Ilman amiria EI voi elää, mutta en myöskään, valheiden ja pettämisen kanssa. Sitä en tee minä, enkä sitä halua amirin tekevän. Tiedän monien olevan sitä mieltä, että parempi elää ilman amiria, mutta en voi. Mä en pysty kasvattaa lapsia ilman amiria. En koskaan.

Viime päivät on siks juuri ollu vaikeita, eikä blogiakaa oo tullu kirjoteltuu. Oon aivan masentunut.
Onko parisuhdeterapiasta apua? Ikinä en oo miettiny sitä ku joskus läpällä ja nauranu sille, mut nyt mietin.

Kurjaa kun joutuu yksin tekee kaiken, ja saa viel kaiken pahan niskaansa. Mä oon syytön. Sen tiedän ite.

Noh..Yritänpäs tässä keksiä jotain iloista...Lapset kasvaa, Jamal oppinu uusia asioita, kuten osaa tarttua leluun. pituuskin on 67cm 4kk neuvolassa..ja paino 7190g.

Adam taas semmonen kiukkupylly että huhhuh.

Eilen oltiin kaverin kanssa meillä ja ulkona, hänen pieni tyttönsäkin tuli kylään (:

En mä tee tästä pitkää, mun pitää olla lasten kanssa. Huutavien sellaisten. Kaikki on hyvin, mut kiukuttelee vaan.. Vaistoaa kai tän mun olotilan. Jamal tekee hampaita, se on varma.

Tässä vielä jotain kuvia viimepäiviltä :)