En oo kirjottanu blogia, monestakaan syystä. Kuten, siitä, että ei oo ollu nettiä käytössä. Myös siitä, että on ollut stressiä kaikesta. Tässä "lyhyesti" siitä..
Amirin kanssa ollaan erottu lopullisesti. Nyt on uudet kuviot mulla, eli uus poikaystävä; T.
Lapsien kanssa on ollut rankkaa periaatteessa yksin, mutta ajattelin kuitenkin jaksaa, kunnes stressi vei voiton, jonka takia lapset "asustaa" väliaikaisesti Amirin luona. Nyt mulla on aikaa järjestellä raha-asioita, vuokria, taloudellista tilannettani muutenkin ja lievittää stressiäni ja ahdistusta keskittymällä vain itseeni. Nähdä kavereita, nukkua, mutta myös ikävöidä poikia :(<3
Ensimmäisen kerran 3-vuoteen olen ollut keskittynyt vain itseeni, joten tää tuntuu ihan hassulta, niin hyvällä, kuin huonollakin tavalla.
Uusi seurustelusuhde on kestänyt "jo" kohta 2kk, ja monet ihmettelevätkin miten pystyn hypätä uuteen suhteeseen näin nopeasti, mutta niinkuin olen sanonut monille, että päätös lopullisesta erosta oli vaikea, mutta molemmat tiedettiin, että kuitenkin se olisi paras ratkaisu kaikkien kannalta. Olen siis ollut jo varmaan yli vuoden täysin kyllästynyt suhteeseen Amirin kanssa, joten päätös lopullisesta erosta, oli ainoastaan helpottava. Ei siinä sitten kauaa mennyt, kun löysin jo uuden ihmisen, joka ei ole Amiriin verrattavissa ollenkaan.
Toivomme nykyiseni kanssa, että "liittomme" kestää kauan ja itseasiassa olemme siitä varmoja, sillä olemme molemmat niin samanlaisia, ja olemme saaneet kuulla jo kauan siitä, miten hyvä pari olemme :)
Lapset voi hyvin. Jokapäivä soitellaan lasten kanssa puolin ja toisin ja kysellään kuulumisia. Kumpa oisin jo valmis ottamaan lapset takaisin! Kumpa voisin jatkaa normaalisti ja keskittyä itseni lisäksi myös poikiini.
Kohta on Jamalin 1v. synttäritkin. Aika menee liian nopeasti, mutta menköön, en mä sille mitään muutenkaan mahda.
Nyt ei ollu muuta. Palaan asiaan taas mahd. pian! <3 Heippa lukijat, ja älkää vihatko!
Kuvat on vanhoja !
