Mulla vaan sattuu olemaan samat periaatteet kun omalla äidilläni ..N. suurinpirtein siis..
Jos jotain tekee, se tehdään täydellisesti. Jos jokin asia ei suju niinkun "muka" pitäis, niin aloitan koko homman alusta, tai jätän kokonaan tekemättä. Kiltti siis olen siinä mielessä, että jos Adamilta kysyy kaupassa, että mitäs tänään syödään, ja hän vastaa "pitsaa", mun on pakko hakea pitsaa, vaikka se olis kaikista kalleinta koko kaupassa. Ja jos sitä pitsaa ei satu olemaan siel kaupassa, mennään me seuraavaan, jotta Adam saa juuri sitä mitä haluaa. Annan siis hänen tehdä päätöksiä, joka on aika väärin kuitenkin.
Toisaalta..Olen mä kehittynytkin, kiitos Jamalin! Ilman toista lasta, mä en osais vieläkään asettaa kunnon rajoja, hermot ei kestäis, enkä osaisi "chillata" välillä. Ennen: Jos Adam pudottaa maitolasin lattialle = ÄKKIÄ SIIVOAMAAN SE HERRANJUMALA NE SIRPALEET, NYT ÄKKIÄ POIS TÄSTÄ AINAKIN 100M KAUEMMAS ETTEI VAAN TULE MITÄÄN VAHINKOA!!" Nykyään: Adam pudottaa maitolasin lattialle = no siivotaan sitten kun olen ensin saanut Jamalin kanssa leikit leikittyä, ohjelman katsottua, kirjan luettua...Että...En enää stressaa tai pelkää niin paljoa mitä ennen.
Kasvatan lapseni melko samanlailla kummankin. Adamin vauva-aikana äitini halusi hoitaa jatkuvasti poikaa, ja melkein vaati saada hoitaa yksin, jolloin minun piti lähteä kavereiden kanssa edes pariksi tunniksi ulos. Välillä tosin anelinkin sitä. Adam oli vaikea vauva niinsanotusti. Heräili puolivuotiaaksi asti 6 kertaa yössä, refluksitauti (joka on edelleen, mutta eri oireet), epäiltiin koliikkia ja silmienkin kanssa oli ongelmia karsastuksen vuoksi, joka onneksi nyt on loppunut lähes kokonaan. Puolivuotiaasta eteenpäin Alkoi poika nukkumaan jo niinkin hyvin, että enää ei herätty kuin ehkä 3 kertaa yössä..Tosin on sekin aika paljon siinä iässä...
Pikku-Adam n. 2vkn ikäinen
Nyt Adam on siis reipas yli kaksivuotias, isoveli.
Tossa mä nyt pohdin siis Adamin elämänkulkua..Jamalin elämää pohtikaamme vaikka ens postauksessa.
Mutta toki tässä nyt jotain pientä toisesta rakkaasta:
Kuopukseni, Jamal...Hän on niiiin ylikehittynyt yksilö, ja kovin on pontevapoika :D En siis nyt tarkoita lihavaa, mutta pyöreä, niinkun vauvan kuuluukin! Itse nousee seisomaan tukea vasten, ja tietysti myös osaa itse istumaankin mennä (: Hymyä riittäisi vaikka koko maailmalle, mutta jostainhan se itkunaihekkin täytyy aina välillä keksiä, ettei ihan kipeeksi asti posket mene jatkuvasta hymyilystä!
Jamal 6kk
Rakastan noita nassikoita. Ne on vieny mun sydämen ihan sieltä laitokselta asti. Ja rakkaus senku kasvaa vaa päivä päivältä. Nää pojat on vaan mulle liian tärkeitä, ei sitä ymmärrä, jos ei ite oo äiti. niin se on.
Tänään ollaan leivottu pipareita ja torttuja. Syöty kanaa ja riisiä currykastikkeella, käyty kirppiksellä ja kaupassa pulkan kanssa! Nukahdettu pulkkaan kotimatkalla, sekä kiukuteltu, kun ei pissat housussa saanut leipoa piparia. Neuvolassa myös poikettiin Jamalin 6kk tarkastuksen takia, kaikki hyvin. Niin.. Ja eilen koristeltiin joulukuusi.. Siis...Adam koristeli.
Pakkanen on paha. Posket punottaa ja tuntuu ku joku läiskis ruoskalla niihin. Tosin, kaunista se on ku posket saa vähän väriä :) Eikä siellä ulkona kauaa tarvii olla, sen evrran että ehtii vähä riehua, ja että tosiaan ne posket saa vähän "kyytiä" :D
Illalla maistuu sit uni. Tuolla ne poitsut nukkuu molemmat... Ovat niiiiiin väsyneitä pitkän päivän jälkeen, et varmaan nukkuvat hyvin...Jamal nyt on aina nukkunut hyvin, tosin nykyään...öööh.. Heräilee 1-2 kertaa yössä, kun alusta asti ei heräilly kertaakaan.. Toivotaan että alkais taas nukkumaan kokonaisia öitä ilman heräilyjä.
Huomenna Jamalin kanssa aloitamme sormiruokailun! Kuviakin yritän muistaa ottaa, koska pakkohan tämä huippuhetki on ikuistaa :)
Tän päivän kirppislöydöt voisin vaikka huomenna ehtiä kuvata ja laittaa tänne, koska tänään en enää jaksa. Pakko suunnata nukkumaan jo. Aamulla taas uudet leikit ja höpötykset.
Kauniita unia, ja hyvää joulun odotusta! <3
Toivottelee: Jamal, Adam ja johanna
leikki on lapsen työ
kivoi juttui... mut hei pliis älä anna aatun päättää mitä haluaa syödä , meinaan jos et halua ongelma ruokailijaa.. aatu voi kyl itse päättää mitkä housut tai sukat haluaa pukea päälle tai haluaako ottaa ulos mitäkin leluja mut tärkeistä asioista päättää äiti, koska lapsi ei siihen pysty, ei lapsi tiedä mikä on tervellistä ja mikä ei.. kivoja kuveja.. =)
VastaaPoista