Punainen on raivon väri. Siksipä kirjoitan punaisella.
Mun ja Amirin yhteinen taival loppui tasantarkkaan viimeistään tänään. Loppui se kyllä jo kauan sit, mut nyt mä sen voin vaikka allekirjottaa mihi tahansa. Amir ei osallistu lastenhoito kuluihin, eli lasten elättämiseen, VAIKKA meillä on yhteiset rahat. Se pajaraha vaan sattuu tulemaan amirin tilille, joten hän juo sen koko 600e huomenna, ja minä olen rahaton. Yksin lasten kanssa.
En millonkaan ois kuvitellu että meijän juttu loppuu. Meidän piti olla erilaisia kuin muut teinivanhemmat. Pysyä yhdessä aina. Toisin kävi. Yllätyin. Meillä on kaksi yhteistä lasta, joita en ois halunnut jos oisin tiennyt että erotaan vielä joskus. Tätä en halunnut missään nimessä.
Amir ei enää vaan välitä, ollenkaan. Ei musta, ei lapsista. Alkoholi on kuningas, joka kuljettaa Amiria kokoajan väärälle polulle. Saisinpa sen lopettamaan. Olispa mulla taikavoimia jolla saisin sen päähän järkeä. Vielä ei oo myöhästä, mut kohta on.
Vihaan tätä.
En halua pahalla sanoa- Olisi kannattanut ajatella jo viime kriisin tai sitä edellisen kriisin jälkeen että otatko oikeasti ihmisen elämääsi takasin kuka ei näytä kiinnostavan perhe-elämä p*skan vertaakaan..
VastaaPoistaPärjäät poikien kanssa varmasti hyvin ihan yksinkin, paremminkin. Luota itseesi vain.
jooo... olin tyhmä, tiedän kyllä. mut kun en vaan osannu alottaa elämää ilman amiria, nyt se on pakko...
VastaaPoista